Mekkosia

Blogirintamalla on ollut hiljaista. Kuvauskalustossa ei meinaa rahkeet riittää... Kävijöitä on kuitenkin tullut tasaiseen tahtiin, joten pakkohan tässä on jotain yrittää! :D Kiitokset kaikille kiinnostuneille!

Lierihatulle, jota olen esitellyt täällä, tein jo kesällä pariksi mekon. Kangas on kirppislöytöessusta. Kaava on Ottobresta 3/2010 (pellavamekko) aika paljon muokaten. Malli on leveä, mutta se osoittautui konttaavalle vauvalle oikein sopivaksi.



Reunojen huolittelussa käytin Löytöpalasta ostamaani trikoista vinonauhaa. Se on paljon pehmeämpää kuin tavallinen. Jätin pääntielle takasaumaan halkion. Kiinnitys nepparilla.



Tätä mekkoa kuvatessa tuli mieleen Unikuun kuvasarja assistenttinsa touhuista. :D Samma här...






Talvellakin tarvii mekkoja, eikös? Tämä mekko on ommeltu Eurokankaan pehmeästä, vähän joustavasta vakosametista. Malli on Ottobresta 2/2003. Tätä kaavaa olen käyttänyt paljon, ja on kyllä suosikkimekkokaavani. Ihanan siro yläosastaan.





Pääntielle jätin taas halkion taakse, mutta tikkasin reunat, etteivät käänny esiin. Nappi on Kontin nappilaarista löydetty.

Tossulassa on kaupan aivan suloisia tossuja, ja arvonta, jossa sellaiset voi voittaa omakseen!

Omppusvetari

Kuopuksemme tarvitsi lämpimämpää vaatetta bodyjen päälle syksyn viilenneisiin ilmoihin. Svetarit ovat olleet jo pitkään suunnittelulistalla. Sen verran työläs tämä yllättäen oli, että voi jäädä toistaiseksi ainokaiseksi...





Tutkailin muutamia kaupasta ostettuja lasten svetareita, ja päädyin laittamaan trikookaitaleen vetoketjun taustalle. Miksihän sitä tällaisessa sisävaatteessa oikein sanotaankaan?



Punainen joustofrotee on Eurokankaasta, vihreä Metsolasta. Raitaresori on Jofotexistä. Vetskari on muistaakseni Eurokankaasta. Kaava on oma.

ps. Blogger ei ainakaan paranna kuviani. Niihin tulee jokin harmaa peite päälle, niin harmi.

Klassikkohenkeä ja ensimmäinen tunnustus

Ompelin lapsilleni paidat suloisen pehmeästä Jofotexin velourista. Pojille sini-valkoraitaiset ja tytölle puna-valkoraitainen. Kaava on oma. Siniset resorit Jofotexiltä, punainen muistaakseni Metsolasta.









Ja sitten:



Blogini sai ensimmäisen tunnustuksen Hillalta. Oikein paljon kiitoksia, lämmitti todella mieltäni!

Tällainen tunnustus on mukava jakaa eteenpäin. Nyt vain on niin, että todella moni seuraamani blogi on juuri äskettäin saanut tämän tunnustuksen. Siksipä päätin antaa tunnustuksen yhdelle blogille, josta pidän: Sivutaskulle. Olepas hyvä!

Olen jo jonkin aikaa miettinyt, miten hyödyntäisin retro- ja muiden värikkäiden puuvillakankaiden palasia lasten vaatteissa, niitä kun on kertynyt aikamoisen paljon. Testasin sitten tällaisia taskuja, ja tuli mielestäni aika kivat!



Raitakangas on Marimekon tehtaanmyymälästä palakorin löytö. Hiukan joustava vakosametti on Eurokankaasta, vyötärön resori Metsolasta. Kanttinauhan alkuperää en muista. Malli on Ottobren Vilkas-velourhousut kavennettuna.





Tilasin jokin aika sitten aikamoisen kasan kankaita Jofotexiltä. Ihania! Niistä lisää, kunhan valmista tulee! :)

Ompeleminen on varsin hupaisaa puuhaa. Koskaan ei voi etukäteen tietää, mikä se valmis vaate tulee olemaan. Ajatellaanpa vaikka näitä shortseja. Niistä piti tulla ihan tavalliset ruskeat, ehkä prässit eteen. Ja tyttärelleni. Mutta miten kävikään?



Muokkasin kaavoja tapani mukaan, ja tällä kertaa kavensin hiukan liikaa. Näyttivät lähinnä pyöräilyshortseilta, ei kelpaa. Tehdäänkin ne pikkuveljelle! Mitähän näihin keksis piristykseksi?

Lopputulos olikin sitten polvihousut prässeillä, ja takapuolen taskuihin pääsivät seikkailemaan hiukan hölmistynyt lehmä ja iloisia kukkia. Yhdessä pojan kanssa valitsimme kuvat vanhasta lasten verhosta.





Joustofrotee ja resorit ovat Metsolasta.

Pikkuneidille kukkamekko. Löysin joku aika sitten Kontista pyöreän, hyväkuntoisen retropöytäliinan, ja siitä on tämä mekko tehty. Mallia on alkuperäisestä kaavasta niin paljon muokattu, että käytännössä oma.



Tuo pääntiehän se on aina miettimisen paikka. Olen tehnyt mekkoja tämänkaltaisella halkiolla ennenkin. Yleensä olen laittanut solmiamisnauhat niskaan, mutta en tälle meidän melkein yksivuotiaalle niitä tohtinut laittaa, kun kaikki menee suuhun. Keksinkin sitten helpon ja yksinkertaisen nappi-systeemin. Nappi on kirppislöytö.



Alkukesästä tein pojalleni housut Lasten Metsolan ruutujoustofroteesta. Malli on Ottobre-lehdestä 4/09 (Toffy). Oikein kiva malli, hyvin suora, mutta se leveys... Mittailun ja miettimisen jälkeen otin leveyden koosta 92 ja pituuden 110. :D Poikani käyttää yleensä kokoa 110.



Tämä on ensimmäinen kerta, kun ompelen vyölenkkejä, vetoketjuhalkioita ym. Eihän se niin vaikeata ollutkaan!

Malli on tarkoituksella vähän erihenkinen kuin Metsolan omat housut tästä kankaasta. Nämä sopivat pojalleni oikein hyvin. Jospa saisin otettua käyttökuviakin, lisään niitä myöhemmin.



Takana myös paikkataskut.



Ps. Tarkkasilmäinen saattaa huomata, että nappi housujen vyötäröllä on vain kuvausrekvisiittaa. Sitä en ole vielä ommellut kiinni. Eikä napinläpeäkään ole... Näissä housuissa oikaisin muuallakin, mutta eipä niistä sen enempää. ;)

Löysin viime keväänä Luleån kirppikseltä ison kirkkaankeltaisen joustofroteelakanan, pehmeätä pitkänukkaista froteeta. Siitä syntyi tytön shortsipulaan ensin shortsit ja sitten t-paita kukka-applikaatiolla. Shortsit tein Ottobren Vilkas-velourhousujen kaavalla, hiukan kavensin. Lahkeensuun käänteet sain kätevästi lakanan reunasta. Ompelin shortseihin ihan reilut prässit. T-paita on omalla kaavallani. Kukan ruskea joustofrotee Löytö-Palasta.





Muokkaus: Laitetaanpa vielä tarkempaa kuvaa shortseista. Shortsit olivat tässä vaiheessa käyneet jo pesussa ja karheutuneet.



Paidasta en tohdi enempää lähikuvia laittaa, kun en ole ompelujälkeen oikein tyytyväinen. Mikähän siinä on, kun kaksoisneulalla ommellut helmat ei mulla tahdo toimia? Tässäkin paidassa se kurttuilee ja taittuu pussille. Eikä sauma oikeasti jousta, vaan kangas juoksee langalla, jos kokeilen helmaa venyttää. Osaisiko kukaan antaa vinkkejä?

Retrohamonen

Löysin Kontista kaksi retroverhokappaa, lyhemmän ja pidemmän. Lyhemmän ompelin tyttöselle hameeksi, pidempi odottaa, josko saisin siitä itsellenikin hameen. Molemmat kapat siis samaa kuosia.






Hameen idea on yksinkertainen: taitoin kankaan aina oikeat puolet vastakkain ja ompelin viiston sauman siten, että yläreunaan tuli laskos sisälle. Alareunan hyödynsin kokonaan helmaan, siihen ei tarvinut edes huolittelua. Jätin laskoksetkin sisään ja leikkaamatta, eipähän tarvinut huolitella niitäkään ja hame sai vähän ryhtiä, kangas kun on ihanan ohutta ja vilpoisaa. Valkoinen resori on Eurokankaasta.

Tämä kuva antanee osviittaa tekniikastani.



Oikein kiva tuli! :) Kelpaa tyttösen kirmailla kesäisillä niityillä.

Lapinkan talossa on hauska onginta!

Blogin pitäminen on osoittautunut haastavaksi. Ompeluksia kyllä syntyy tasaiseen tahtiin, mutta julkaisukelpoisten kuvien ottaminen, se on vaikeaa. Varsinkin, kun ne pitäisi ottaa ennen ompeluksen käyttöönottoa. Blogin jatkaminen on ollut siis mietinnässä... Ehkäpä jatkan samaan malliin: aina joskus kun ehdin, teen pikku postauksia.

Metsolan ruohonvihreästä joustofroteesta on jo jokin aika sitten muotoutunut meidän pikku konttaajalle haalarit. Malli on sama kuin edellisen postauksen haalareissa. Resori vanhaa varastoani.




Samasta kankaasta polvihousut hassuilla pikku taskuilla. Malli on muokattu Ottobren Saimi-svetarihousuista.



Kirppislöytö-essusta tein hatun pikkuneidille. Malli on Ottobren nettikaavasta, pienin muokkauksin. Tykkään!



Laitanpa tähän vielä muutamia kuvia kirppislöydöistäni.









Erityisen onnellinen olen tuosta takin kaavasta! Näyttää todella kivalta mallilta. Toivonpa, että pääsen sitä joskus kokeilemaan. Napeille täytyy alkaa suunnitella mukavia käyttökohteita. :)