tiistai 2. huhtikuuta 2013

Omenaa ja mustikkaa





Yhdessä jos toisessakin blogissa on näkynyt mitä ihanampia ja raikkaampia huppareita ja hupparimekkoja!  HeiDun mustikkahuppari ja KiKiDuun hupparimekko tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen. Huppareista innostuin siis minäkin!

Omppuvelour on Noshshopista, hupussa ja taskuissa PaaPiin leijonaa, Mustikkavelour Käpyseltä, sini-valkoraitatrikoo Marimekolta. Kaava on muokattu Ottobren Loikka-raglanpaidasta, idea resoripääntiestä ja neppareista Metsolan hupparista.

17 kommenttia:

  1. Ihania! =) Nätisti passaa näihin nuo kaikki kankaat. Taitaa lapsetkin tykätä näistä huppareista.

    VastaaPoista
  2. Blogissani sulle haaste ;) Voi kun mäkin saisin aikaiseksi neppilistoja ja rengasnepityksiä myös. Jotenkin välttelen niitä aina ja varmaan ihan turhaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta haasteesta! Aika monta sellaista olen ajanpuutteen vuoksi joutunut skippaamaan, mutta jospa, jospa... :) Tuo neppilista oli loppujenlopuksi aika simppeli ommella. Kokeilehan vain sinäkin!

      Poista
  3. Oiiii, kuinka ihania! Raikkaita!
    Ammia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ammia! Raikkaus kyllä vetoaa nyt minuunkin! :)

      Poista
  4. Tosi hienoja!!! Etenkin tykkään tuosta omppuhupparista. Nämä entisestään innostavat minua kokeilemaan meidän lapsille jotain hupparia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saara! Kokeilepa sinäkin, palkitsevaa hommaa! Lämpimiä ja pehmoisia vaatteita ihanille lapsille.

      Poista
  5. Hienoja, varsinkin kelta-vihreä on todellinen herkku!

    VastaaPoista
  6. Aivan mielettömän ihania kuoseja ja toteutuksia!! HIENOJA huppareita!

    VastaaPoista
  7. Kiva, kun olet taas päivitellyt. Nämä ovat todella pehmoisia, olisi ihana laittaa omillekin päälle tämmöistä omatekemää.

    VastaaPoista
  8. Hei, kerro blogisi tarina! Haastan mukaan muutamia tekijöitä, joita olen aikoinani seurannut, ja jotka blogeistaan päätellen elävät hekin joko bloginpidon tai käsitöiden tai molempien vaihetusaikaa. Tippaakaan en loukkaannu, ellei haasteen vastaanottaminen kiinnosta, enkä siitäkään, jos vastaamiseen menee aikaa yli puoli vuotta, kuten itselläni. Tämä on vain leppeä heipatus vanhoille kässyblogitutuille. Kiitos viihteestä, Ruohonvihreä!

    VastaaPoista