Joulumekko

Pyörähdinpäs kerran kirpparilla, löysin Finlaysonin pyöreän joululiinan muutamalla eurolla. 

Lähes käyttämättömän näköinen, paksua puuvillaa, värit ihanan kirkkaat. 

Taaperolle joulumekko!

Takana sauma, halkio ja nappi.

Napit tilattu muutaman ompelijaystävättäreni kanssa Kiinasta, ebayn kautta, pilkkahinnalla paikallisten nappikauppojen hintoihin verrattuna. 

Löytyy esim. täältä (linkki voi vanheta). 

Kivoja nappeja, löytyy myös muissa väreissä.

Sovituskuvankin sain napattua, leikkien lomassa.

Ilo katsella!

Muokkaus: malli on vanha tuttu pellavamekko Ottobresta 2/03. Niin hyvä kaava!

Joulu on tullut taloon

Tonttuja yritetään tiirailla ahkerasti.

Eipä minulla muuta tällä kertaa. Ompeluksia taas paremmalla ajalla.

ps. Blogini on saanut useita uusia lukijoita. Lämpimästi tervetuloa!

Vielä (ainakin) kerran vakosamettia

Minulla on nykyisin sellainen periaate, että ostan kangasta vain, jos ostamatta jättäminen olisi todella typerää. :) Kuten erikoisen kaunis retrokangas erikoisen halvalla, joku erityisen ihana kuosi jossain uutuuskankaassa, ja johon heti tietää käyttötarkoituksen... niin, tiedättehän te. Kun kangaslaatikko toisensa jälkeen pursuilee kankaista, on oltava lujana. Mieli tekisi ommella vimmatusti vaatteita (että saisi taas hyvällä omallatunnolla tehdä uusia kangashankintoja :), mutta ei tahdo aika riittää, sehän se on ongelma. Aikaa on jäätävä niin moneen muuhunkin asiaan.

Mutta kun eteen tulee loistavat materiaalit ja inspis iskee jo kangasta hypistellessä, en aikaile!

Näin kävi tämän mekon kanssa. Ihanansävyinen lämmin tummanoranssi vakosametti ja vihreä virkattu liina löytyivät samalta kirpparilta. Näistä saa mekon suloinen pikkuinen tyttönen, joka vasta on syntynyt tähän maailmaan!

Nappi-Kikasta löysin liinan vihreään sopivan lämpimänsävyisen vinonauhan. Takana halkio ja neppari.

Liinoja on vielä kaksi, ja samettiakin reilu palanen - saan niistä vielä mekot omille tyttärillenikin.

Talvitakkeja osa 1

Kuopus sai takkinsa ensimmäisenä. Tämä retropöytäliina on tuumiskellut jo joitakin vuosia, mihin ryhtyisi. Taipui lopulta kiltisti takiksi. Vuorena keltainen tuulenpitävä kangas ja välissä finfill, molemmat Löytöpalasta. Erinäisten pohdiskelujen jälkeen valitsin keltaisen myös vinonauhojen ja resorin (Myllymuksuilta) väriksi.

Kaava on otettu jostain Ottobre-lehdestä, mutta olen sitä kovasti muokannut. Huppu on hiukan hiippamainen. Huppuun ja molempiin sivusaumoihin lisäsin pätkän heijastinnauhaa.

Ensimmäistä kertaa ompelin takkiin myös tuulilistan. Jospa olisi riittävän lämmin talven pakkasiin!

Osa kuvista on otettu ennen vetskarin ompelua. Tunnustan, että tämän takin äärellä olen jonkun kerran jopa huokaillut... tykkään! :)

Videokamera-arvonta

Musta tuntuu -blogissa on arvonta, jossa voi voittaa videokameran! Osallistu 9.11. mennessä.

Vieläkin vakosamettia

Eurokankaan suklaanruskeasta joustavasta vakosametista tuli vielä tällainen pieni mekko. Se sai kaverikseen Marimekon Muija-kangasta, kolme pikkuista taskua. Olen aikoinaan ostanut tuota punaista Muijaa ihan pakalta, pidän siitä paljon! Pieni palanen on vielä jäljellä, sitä täytyy käyttää harkiten.

Takana halkio ja neppari. Malli on sama, kuin aiemmin postaamassani samettimekossa, Ottobre 2/03 -lehdestä.





Tämän mekon annoin lahjaksi pienelle suloiselle tyttövauvalle. Enkeleitä pikkuisen elämään!

Talvitakkitehtailu on alkanut, niistä juttua luvassa, joten pysykäähän kanavalla! :)

Blossom

Lasten Metsolan uusi Blossom-velour oli heti sen näköistä, että siitä pitää saada jotain itselle. Ihanan pehmeää se onkin yllä!



Resorikin on Metsolasta, vahvaa laatua. Kaavan olen piirtänyt eräästä kaupan tunikasta. Tykkään! Kankaasta, mallista. V-pääntie on juuri sopivan retro.



Kangasta ostaessa sain idean tehdä samanlaisen paidan myös perheen pienimmälle. Hänen vaatteessaan käytin Metsolan normaalivahvuista resoria.

Mekkosia

Blogirintamalla on ollut hiljaista. Kuvauskalustossa ei meinaa rahkeet riittää... Kävijöitä on kuitenkin tullut tasaiseen tahtiin, joten pakkohan tässä on jotain yrittää! :D Kiitokset kaikille kiinnostuneille!

Lierihatulle, jota olen esitellyt täällä, tein jo kesällä pariksi mekon. Kangas on kirppislöytöessusta. Kaava on Ottobresta 3/2010 (pellavamekko) aika paljon muokaten. Malli on leveä, mutta se osoittautui konttaavalle vauvalle oikein sopivaksi.



Reunojen huolittelussa käytin Löytöpalasta ostamaani trikoista vinonauhaa. Se on paljon pehmeämpää kuin tavallinen. Jätin pääntielle takasaumaan halkion. Kiinnitys nepparilla.



Tätä mekkoa kuvatessa tuli mieleen Unikuun kuvasarja assistenttinsa touhuista. :D Samma här...






Talvellakin tarvii mekkoja, eikös? Tämä mekko on ommeltu Eurokankaan pehmeästä, vähän joustavasta vakosametista. Malli on Ottobresta 2/2003. Tätä kaavaa olen käyttänyt paljon, ja on kyllä suosikkimekkokaavani. Ihanan siro yläosastaan.





Pääntielle jätin taas halkion taakse, mutta tikkasin reunat, etteivät käänny esiin. Nappi on Kontin nappilaarista löydetty.

Tossulassa on kaupan aivan suloisia tossuja, ja arvonta, jossa sellaiset voi voittaa omakseen!

Omppusvetari

Kuopuksemme tarvitsi lämpimämpää vaatetta bodyjen päälle syksyn viilenneisiin ilmoihin. Svetarit ovat olleet jo pitkään suunnittelulistalla. Sen verran työläs tämä yllättäen oli, että voi jäädä toistaiseksi ainokaiseksi...





Tutkailin muutamia kaupasta ostettuja lasten svetareita, ja päädyin laittamaan trikookaitaleen vetoketjun taustalle. Miksihän sitä tällaisessa sisävaatteessa oikein sanotaankaan?



Punainen joustofrotee on Eurokankaasta, vihreä Metsolasta. Raitaresori on Jofotexistä. Vetskari on muistaakseni Eurokankaasta. Kaava on oma.

ps. Blogger ei ainakaan paranna kuviani. Niihin tulee jokin harmaa peite päälle, niin harmi.

Klassikkohenkeä ja ensimmäinen tunnustus

Ompelin lapsilleni paidat suloisen pehmeästä Jofotexin velourista. Pojille sini-valkoraitaiset ja tytölle puna-valkoraitainen. Kaava on oma. Siniset resorit Jofotexiltä, punainen muistaakseni Metsolasta.









Ja sitten:



Blogini sai ensimmäisen tunnustuksen Hillalta. Oikein paljon kiitoksia, lämmitti todella mieltäni!

Tällainen tunnustus on mukava jakaa eteenpäin. Nyt vain on niin, että todella moni seuraamani blogi on juuri äskettäin saanut tämän tunnustuksen. Siksipä päätin antaa tunnustuksen yhdelle blogille, josta pidän: Sivutaskulle. Olepas hyvä!

Olen jo jonkin aikaa miettinyt, miten hyödyntäisin retro- ja muiden värikkäiden puuvillakankaiden palasia lasten vaatteissa, niitä kun on kertynyt aikamoisen paljon. Testasin sitten tällaisia taskuja, ja tuli mielestäni aika kivat!



Raitakangas on Marimekon tehtaanmyymälästä palakorin löytö. Hiukan joustava vakosametti on Eurokankaasta, vyötärön resori Metsolasta. Kanttinauhan alkuperää en muista. Malli on Ottobren Vilkas-velourhousut kavennettuna.





Tilasin jokin aika sitten aikamoisen kasan kankaita Jofotexiltä. Ihania! Niistä lisää, kunhan valmista tulee! :)

Ompeleminen on varsin hupaisaa puuhaa. Koskaan ei voi etukäteen tietää, mikä se valmis vaate tulee olemaan. Ajatellaanpa vaikka näitä shortseja. Niistä piti tulla ihan tavalliset ruskeat, ehkä prässit eteen. Ja tyttärelleni. Mutta miten kävikään?



Muokkasin kaavoja tapani mukaan, ja tällä kertaa kavensin hiukan liikaa. Näyttivät lähinnä pyöräilyshortseilta, ei kelpaa. Tehdäänkin ne pikkuveljelle! Mitähän näihin keksis piristykseksi?

Lopputulos olikin sitten polvihousut prässeillä, ja takapuolen taskuihin pääsivät seikkailemaan hiukan hölmistynyt lehmä ja iloisia kukkia. Yhdessä pojan kanssa valitsimme kuvat vanhasta lasten verhosta.





Joustofrotee ja resorit ovat Metsolasta.

Pikkuneidille kukkamekko. Löysin joku aika sitten Kontista pyöreän, hyväkuntoisen retropöytäliinan, ja siitä on tämä mekko tehty. Mallia on alkuperäisestä kaavasta niin paljon muokattu, että käytännössä oma.



Tuo pääntiehän se on aina miettimisen paikka. Olen tehnyt mekkoja tämänkaltaisella halkiolla ennenkin. Yleensä olen laittanut solmiamisnauhat niskaan, mutta en tälle meidän melkein yksivuotiaalle niitä tohtinut laittaa, kun kaikki menee suuhun. Keksinkin sitten helpon ja yksinkertaisen nappi-systeemin. Nappi on kirppislöytö.



Alkukesästä tein pojalleni housut Lasten Metsolan ruutujoustofroteesta. Malli on Ottobre-lehdestä 4/09 (Toffy). Oikein kiva malli, hyvin suora, mutta se leveys... Mittailun ja miettimisen jälkeen otin leveyden koosta 92 ja pituuden 110. :D Poikani käyttää yleensä kokoa 110.



Tämä on ensimmäinen kerta, kun ompelen vyölenkkejä, vetoketjuhalkioita ym. Eihän se niin vaikeata ollutkaan!

Malli on tarkoituksella vähän erihenkinen kuin Metsolan omat housut tästä kankaasta. Nämä sopivat pojalleni oikein hyvin. Jospa saisin otettua käyttökuviakin, lisään niitä myöhemmin.



Takana myös paikkataskut.



Ps. Tarkkasilmäinen saattaa huomata, että nappi housujen vyötäröllä on vain kuvausrekvisiittaa. Sitä en ole vielä ommellut kiinni. Eikä napinläpeäkään ole... Näissä housuissa oikaisin muuallakin, mutta eipä niistä sen enempää. ;)