Taskuilla ja ilman

Joustofroteehousut omituisilla taskuilla! :D

Innoitus näihin tuli viimeisimmästä lasten Ottobre-lehdestä (4/11). 

Olenkin kauan miettinyt helpohkoa taskuratkaisua sivusaumattomiin housuihin. Tässä yksi. 

Eh, saapa nähdä tuleeko näitä lisää! :D

Housujen kaverina raitapaita Jofotexin raitavelourista. On muuten tosi laadukasta tämä Jofotexin velour! 

Housujen vihreä frotee Metsolasta, turkoosi anopin kangasvarastoista, punainen resori Eurokankaasta.

Paljon olen viime aikoina ommellut ihan käyttövaatetta. 

Niitä en jaksa kaikkia bloggailla, mutta tästä kasata piti näpätä muutama kuva.

Nopeita perushousuja Ottobren kaavoista omin muokkauksin.

Sydänvelour Ikasyriltä, sininen kirppikseltä, oranssi Kestovaippakaupasta 

ja vihreä joustofrotee Metsolasta. 

Sini-valkoraitainen resori Jofotexiltä, oranssiraitainen Ottobrestä, punainen Eurokankaasta 

ja oranssi Metsolasta.

Eija Keltanokka-blogista antoi minulle makean tunnustuksen, kiitos! :)

Tähän tunnustukseen liittyy muutama kysymys ja vastaus:

1. Lempiväri: vihreä

2. Lempiruoka: tämä on vaikea, mutta sanotaanpa vaikka että lämminsavulohisalaatti!

3. Lempipaikka: koti 

Jaan tämän tunnustuksen

  Pieni lankarulla -blogille, jonka tilkkupeitoista ja muista ihanista käsitöistä pidän kovasti, sekä 

Pieniä juttuja -blogille, jonka jutut toisinaan liikuttavat, toisinaan naurattavat tai saavat mietteisiin.

Lappuliisamekko ja siirtolapuutarhapussukka

Minuuttimekko surrur-kirjan kaavalla, Marimekon Lappuliisa-kankaasta.

Hyvä kaava! Tästä voisi muokkailla monenlaisia versioita. 

Tämä on nyt sekoitus kirjan Kuminauhaversiosta ja Pussihihaversiosta.

Noh, eihän tämä ihan minuutissa syntynyt, mutta muutama juttu tässä on tehty helpommin kuin monissa muissa tunikamalleissa. 

Ensinnäkin helma on suora. Kirjassa siihen kuluisi jättää hulpioreuna, jossa näkyy pesuohjeet jne., mikä on kyllä hauska idea! Tämä kakkoslaatuinen kangas oli kakkoslaatuista juuri siltä kohtaa, joten tein helmaan yksinkertaisen taitteen.

Toiseksi, pääntie ja kädentiet huolitellaan vinonauhalla. 

Kolmas iso helpotus on se, ettei tästä mekosta löydy vetoketjua tai muuta systeemiä pääntieltä.

Neljänneksi: mekossa on muotolaskokset vain etukappaleella. Niitä lisäämällä saattaisi istuvuus vielä hiukan parantua, mutta laiskalle ja kiireiselle kelpaa tämmöisenäänkin.

surrur-kirja on kyllä hauska ja inspiroiva tuttavuus. 

Kovin seikkaperäisiä ohjeita siitä ei kuitenkaan löydy. 

Rento meininki!

Tulkoonpa samalla esitellyksi tämä pieni pussukka, jonka tein makuupussituunauksesta yli jääneestä kangaspalasta. Kaavan piirsin tyttösen lahjaksi saamasta pussukasta.

Lompakko, avaimet ja puhelin pussukkaan, pussukka ranteeseen ja menoksi!

Kaunista ja niin kätevää. Tykkään!

Kukkatuunaus

Tämä mekko on ommeltu alun perin yksivärisenä kirppislöytöaamutakista jo nelisen vuotta sitten.

 Se on ollut olemattomalla käytöllä sen jälkeen, kun se sai pari ikävää, näkyvää tahraa rinnuksiinsa (näinhän toisinaan käy - ikävä kyllä - myös itsetehdyille vaatteille). 

Mekko on saanut kovasti uutta käyttöä ja ilmettä suuresta kukasta, jonka siihen applikoin. 

Vihreä velour Jofotexiltä (on muuten tosi mukavan sävyistä vihreää), punainen Eurokankaasta. 

Kukan kaava löytyy Suuren Käsityölehden numerosta 1/08.

Silitin kukkaan kaksipuolisen tukikankaan, ja mekon nurjalle puolelle vielä tavallisen, mutta silti kukan reunat aavistuksen kupruilee. 

Onko tällä jotain tekemistä paininjalan puristuksen kanssa? 

Nyttemmin löysin sellaisen säätimen vanhasta Husqvarnastani.

Graafista

Kesätakki Tampellan pitkästä hameesta. Tätä oli hauska sommitella!

Poikanen tykkäsi, taskuista varsinkin. Niitä piti heti testata.

Onhan tämä vähän hassu. Mukavasti hassu minusta. 

Settiin kuuluu myös hattu, mutta siitä ei ollut oikein kuvaa.

Ps. Blogiini on tipahdellut uusia lukijoita. Oikein mukavaa, tervetuloa!

Tässä vihdoin lupaamani postaus muutamista vauvaompeluksista. 

Jo hyvissä ajoin ennen pikkuisen syntymää valmistui tämä kevyt haalari 

Metsolan vihreästä sunrayfroteesta. 

Malli on raglanhihainen Kotihaalari Suuren Käsityölehden numerosta 2/2010 muutamin muutoksin.

Koko 62, leveys koosta 56. Oranssit resorit myös Metsolasta.

Resorien ansiosta puku on hyvin pitkäikäinen. 

Vuorikankankaana joskus Myllymuksuilta tilaamani siksak-trikoo. 

Halusin hihoihin jotain liukasta kangasta pukemisen helpottamiseksi, joten vuoritin ne valkoisella tikkikankaalla. 

Se ei ehkä ollut ihan viisas valinta - hihat ovat kesäviileilläkin hiukan hiostavat. 

Mutta ovat kyllä kätevät pukea! :)

Millä te olette vuorittaneet vauvan ulkovaatteita? 

Kaikkinensa olen ollut tähän haalariin hyvin tyytyväinen! Kaikesta päätellen myös pikkuinen.

Kukikkaat kuosit -blogissa oli hyvä ohje äitiyspakkauksen makuupussin tuunaukseen. 

Meidän vanha vaaleansininen sai uuden elämän Marimekon Siirtolapuutarha-kankaasta. 

Hyvä on pienen siinä nukkua ja jumppailla.

Talvella neulomani nuttunen on nyt päässyt käyttöön. 

Kuvassa pikkuisella Jofotexin ruskeasta velourista ompelemani prässihousut. Kaavan piirsin kirpparilta ostetuista H&M:n pöksyistä. Vyötäröllä leveä resori. 

En malta olla paljastamatta, että meidän vauva on aika suloinen! :) 

Niin hurmaavan täydellinen, ettei äidin onnella ole rajaa. 

Totta totisesti on ilo olla äiti! 

Hänelle, ja noille isommillekin huppanoille.

Lemmikkejä kastepöydällä. 

Kukkasia

Finlaysonin huikean ihana pyöreä pöytäliina on odottanut jo useamman vuoden 

arvoistaan käyttökohdetta. 

Pikkuneidin mekot olivat jääneet yhdessä hujauksessa aivan minipituisiksi, 

tarvetta tuli uudelle kesäiselle juhlamekolle.

Takana kantattu halkio ja nappi. Kaava on vanha tuttu Ottobre 2/03.

Voi tätä kukkaloistoa! 

Lopuksi vielä tällainen väripläjäys. :)

Pikkuneiti sai viime vuonna joulupaketista Peppi-nuken, löytö Luleån kirpparilta. 

Peppi sai pukimikseen joustofroteiset prässihousut ja paikkataskumekon.

Ps.

 Suloinen huhtipoika on rikastuttanut elämäämme jo tovin. 

Vauvaompeluksiin liittyvä postaus on tulossa tässä joskus, kunhan ehdin... :)

Talvitakkeja osa 2

Sydäntalvinen takkitehtailu jäi ajan puutteen vuoksi yhteen takkiin, mutta sai nyt keväämmällä jatkoa tämän takin verran.

Napakka puuvillakangas löytyi verhona Luleån kirpparilta. Vuorena tuulenpitävä keltainen kangas, välissä finfill. Resorit Myllymuksujen mangonkeltaista.

Mitenhän nuo vinonauhat saisi ommeltua niin, etteivät yhtään kierrä ja kurttaannu? 

Tällä kertaa jopa ompelin ne kahdella saumalla, eli ensin avattuna ja sitten päältä tikaten, mutta niin vaan näyttää ruttuiselta, jos tarkkaan katsoo. 

Käytin tässä leveämpää nauhaa, yltää paremmin paksun takin reunaan.

Mitähän nämä hauskat otukset ovat? Verhossa ei ollut mitään vinkkiä alkuperästä.

Jospa seuraavaksi sitten vähän kesäisempää ompelusta. :)

Retroraitaa

Tätä Metsolan uutta joustofroteeta piti saada heidän myymälässä käydessäni palanen mukaan, 

on niin metkan retroa! 

Pojalla oli sopivasti akuutti paidantarve. 

Samalla vanhalla omalla kaavallani on tämä poolopaita tehty.

Resori on myös Metsolasta.

Oi autuus sitä ilmettä, kun poika sai paidan sovitettavaksi!

 Toivottavasti saan jatkossa useamminkin hemmotella lapsiani äidin tekemillä vaatteilla.

Punaista

Yksi etappi elämässäni on nyt ylitetty: 

olen ommellut itselleni juhlamekon! 

Ei se ollut vaikeaa, mutta paljon työtä ja aikaa vaativaa toki. 

Olen tyytyväinen!

Yläosan kaava on Ottobresta 5/09 (malli 11). Tosi hyvä malli, siitä oli helppo muokata itselle sopivaksi.

Helma on kuudesta tasaisesti levenevästä kappaleesta. Helmanympärys onkin nelisen metriä.

Tähän mahduin mainiosti mukavissa perhejuhlissa muutama viikko sitten. 

Toivotaan, että mekolle on käyttöä tulevaisuudessakin!

Pitkä piilovetoketju toisessa kainalossa mahdollistaa myös imetyksen.

Kangas on puuvillasatiinia. Tunnistatteko kuosia? 

Nuttunen

Paljon kiitoksia kaikille edellisiin postauksiin kommentoijille. Herätätte blogini eloon! Olen myös saanut uusia lukijoita, lämpimästi tervetuloa.

Täällä ovat tällä kertaa puikot kilisseet. 

Näin Villapata kiehuu -blogissa pikkuisella tytöllä aivan ihastuttavan neuletakin. Se malli piti päästä toteuttamaan!

Olen elämässäni neulonut jonkin verran, mutten koskaan ennen tällaista "isompaa" vaatetta, enkä näin ohuella langalla. Tämä onnistui kuitenkin hyvin, valmista tuli yllättävän helposti. 

Ohje löytyy täältä.

Lankana Vuorelman Veto, ihanan pehmoinen ja kauniita sävyjä. Se on jonkin verran paksumpi lanka kuin ohjeen Drops Alpaca, joten mallitilkun kautta muutin silmukkamäärät oikeiksi.

Koko on 1/3kk. Ehkä aluksi pujotan ohuen kumilangan kaulukseen, siitä tuli avarahko. Ehkä ensi kerralla lisään siihen pari silmukkaa enemmän.

Neulominen on rauhoittavaa. On mukavaa hetkeksi siirtää ajatukset siihen pikkuiseen ihmiseen, jota odotamme perheeseemme syntyväksi keväällä. 

Lämpimin ajatuksin ja rakkaudella on tämä pieni nuttunen syntynyt.

Nuttuun olen muuten oikein tyytyväinen, mutta jonkinlainen ajatusvirhe sattui neulomisen ihan alussa. Nimittäin tuo nappilistan alapuoli, sen kuuluisi olla keltainen, ei ruskea, kuten se nyt on. Sanokaapa mielipiteitä, leikkaanko sen pois ja neulon uuden, keltaisen tilalle? Se ei kai olisi kovin iso vaiva. Vai menisikö noinkin? Kieltämättä omaa silmää vähän häiritsee.

Virkkuuksia

Tervehdys!

Ompeluaika on ollut erittäin vähissä, mutta sentään olen toisinaan ehtinyt istahtaa heiluttamaan koukkua. Nämä kaksi virkkausta ovat viittä vaille valmistuneet jo kauan aikaa sitten, mutta nyt sain tehtyä loppuun. Mikä parasta: nämä ovat nyt juuri sopivia pikkuneidille!

Mekko keltaisesta Mambosta, jokunen vuosi sitten jostain hamstratusta. Tätähän ei kai enää saa? Paitsi pikkukylien lankakaupat kannattaa aina katsastaa, niistä voi tehdä löytöjä!

Malli on täysin oma sovellukseni, enkä kyllä enää itsekään muista muuta, kuin että ylhäältä alaspäin virkkasin. Napinläpejä ei ole ollenkaan, mikä toimii tosi hyvin: eivät ainakaan napit irtoa vauhdissa. :) 

Vielä on mietinnässä, laitanko helmaan jonkun virkatun kukkasen.

Myssy oranssia Mamboa. Kukka on virkattu keltaisesta Temposta, 

ohje löytyi Seijasiskon neuleblogista. 

Myös myssy on oma kehitelmäni. Sauma menee otsasta päälaelle. Myssy on lähes neliön muotoinen, vähän "istutin" niskasta ja otsalta. Leuan alla on pieni virkattu lenkki ja nappi.

Tuollainen paksu lanka on mieluista virkattavaa, valmista tulee nopeasti, eikä purkaminenkaan ole katastrofi. Harmi, kun tuota ei enää valmisteta.